Et ole sisäänkirjautunut. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy

The only sure thing about luck (off)

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas  Viesti [Sivu 1 / 1]

1 The only sure thing about luck (off) lähetetty Ma Loka 16, 2017 11:00 pm

Isabella S.

avatar
Tallinomistaja
... is that it will change.



Kriisipalaveriin liittyy @Amanda

16.10.2017

Isabella Sokka huitaisi kärsimättömästi lainehtivat hiuksensa taakse ja pohti onneaan. Vuodet olivat kohdelleet häntä vaihtelevasti, mutta nyt Auburnin nousun aloittamaan loistoon oli alkanut tulla rakoja. Nainen oli silminnähden hermostunut ja liu'utti sormiaan tallin uusilla pinnoilla kulkiessaan. Hän aloitti kuumeisen etsintänsä rehuhuoneesta, siirtyi sitten tallitupaan, satulahuoneeseen, lantalaan ja lopulta vintille. Mitään epäilyttävää ei näkynyt. Poltetusta kynttilästä oli aikaa, kummallisesta aavehuhusta oli aikaa, rikotusta loimesta oli aikaa. Haitan kadonneet suitset olivat viimeisin kummallinen sattumus, mutta nekin olivat päätyneet vakuutuksesta korvattavien esineiden listalle.

Silti Isabella tunsi olonsa levottomaksi, vaikka tarkastuskierros ei ollut saattanut silmien tasolle mitään kummaa. Vain muutamat varusteet, joita olisi tohtinut puhdistettavan useammin; sekä yhden rehuämpärin, joka poikkesi muuten suorasta rivistöstä. Brunette loi viimeisen kiireisen vilkaisun tallivintin poikki ja oli jo astunut ensimmäiselle portaalle, kun pieni aavistus lävisti mielen. Nainen jäi askelmalle arpomaan, luottaako vaistoonsa. Lopulta levottomuus muuttui turhan vangitsevaksi ja pienikin asia täytyi varmistaa.

Määrätietoisesti Isabella askelsi vintin nurkkaan, uusista kaapistoista kauemmas. Vanhan arkun takana olivat naisen siivoustalkoissa löytämät uutisleikkeet sekä valkoinen kirjekuori. Perijätär kyykistyi katsomaan niitä tarkemmin, ja puistatus kulki hänen lävitseen. Tuhoisasta tallipalosta kertonut uutisleike oli poltettu reunoistaan.

Nainen kurkotti ottamaan sen käsiinsä vapisevin sormin, kun tämä huomasi lakastuneen ruusun ja pehmeäreunaisen kiven aivan arkun takana. Asetelma näytti aivan pieneltä hautapaikalta ja kuin loppusilauksena päätelmälle puulattiaan oli kaiverrettu vuosiluku 1988. Isabellan katse ei kuitenkaan huomioinut vuotta tai taidottomasti kuivatettua ruusua, vaan nainen jähmettyi nähdessään tavanomaisen graniittikiven. Kimpale oli yksi Suomen kallioperän yleisimmistä kivistä, mutta Isabella olisi tunnistanut sen tähtitaivasta muistuttavan kvartsikuvion ja täydellisen pyöreän muodon missä vain. Arvoton, kimaltava ja harmaasävyinen möhkäle oli Isabellan lapsena keräämän kivikokoelman ensimmäinen ja rakkain osa. Joku oli käynyt hänen työhuoneessaan.

***

Isabella toivoi polttavansa tupakkaa tai omistavansa kylmähermoisen miehen, joka auttaisi kriisin käsittelyssä. Levottomana nainen täytti kahvikupin tallituvan ikuisesti porisevasta pannusta, mutta päätyi kaatamaan juoman suoraan viemäriin. Jotenkin se, että tehdyt vahingot olivat mitättömän pieniä, suorastaan naurettavia, saivat naisen pahemman kerran varpailleen. Varas ei veisi yhtiä ainoita suitsia tai kehittelisi puistattavia näyttämöitä tallin tiloihin.

Kädet täristen Isabella kaivoi taskusta puhelimensa ja hädin tuskin huomasi, kuinka hänen vierestään haettiin kahvia. Tervehdys ei noussut kurkusta, katse oli lasittunut. Pelko alkoi lujittaa otettaan, mutta samalla Isabella oli päättäväisempi. Hänellä oli vankka aavistus vihollisesta, eikä hän totisesti antaisi kenenkään tuhota siskonsa elämää. Syvään hengittäen Isabella lähetti WhatsApp-viestin. "Amanda rakas. Pikapalaveri toimistossa. Luulen tosiaan, että hän on palannut."


#auburninmysteeri


_________________
Tammataistelijat Erelas, Vilanna, Austria, Mirameir  ja Duchess <3
http://sunnuntai.esy.es/auburn

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun  Viesti [Sivu 1 / 1]

Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa