Et ole sisäänkirjautunut. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy

Tarinoita sieltä sun täältä

Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas  Viesti [Sivu 1 / 1]

1 Tarinoita sieltä sun täältä lähetetty Ti Loka 17, 2017 11:06 pm

Mikke A.

avatar
Hevosenomistaja
Matias pyöritteli mulle huvittuneena päätään.
”Mä olisin luullut, että sä osaisit viimein elää paremmin, mutta mihinkäs se koira karvoistaan pääsis”, brunette sanoi ivalliseen sävyyn ja joi lasistaan ison kulauksen. ”Kun löysit Siljan mä olin varma, että viimein osaisit jotain mistä meidän vanhemmat olis ollut ylpeitä. Olisinpa tajunnut miten väärässä mä olinkaan.”
”Älä ota niitä mukaan tähän”, äyskäisin.
”Ihan hyvin voin ottaa jos se saisi sinutkin joskus tajuamaan, että vaikka he eivät ole täällä valvomassa niin osaisit edes joskus käyttäytyä.”
”Mä en suostunut näkemään sua vaan sen takia, että alkaisit valittamaan musta”, kommentoin ja pyörittelin pulloa kädessäni. Ei tehnyt yhtään mieli edes siemaista siitä.
Nuorempi veljeni mulkaisi minua.
”Mä voin valittaa ihan miten paljon mä haluan”, Matias löi tyhjän lasinsa pöytään ja katsoi minua tuimasti. ”Sun vikahan kaikki loppujen lopuksi on, että me tässä tilanteessa ees ollaan!”
”Tiedät kyllä, ettei se mun vika ollut!” älähdin puolustavaan sävyyn.
”Kaikki muut voi sääliä sua, mutta mä ja sä tiedetään ihan hyvin, että se kaikki oli vaan sun vika. Kukaan muu ei ollut syyllinen! Oli vahinko tai ei niin sä sen aiheutit!” oikein kuulin sen kaiken tuskan veljestäni ja se jätti minut hiljaiseksi.
”Matias..”
Mies kuitenkin nousi tuohtuneena pöydästä ja lähti niin hyvineen ovet paukkuen Krouvista. Hän ei ollut edes kertonut syytään tulemiseensa.

Annoin pääni painua käsieni väliin ja en tiennyt olinko tilanteesta järkyttynyt vai pelkästään hämilläni. En ollut uskonut, että olisin saanut suoraan kuulla syytöksiä tapahtuneesta. Kaikki olivat sanoneet, ettei se ollut mitenkään syyni, mutta oliko se?




”Mikael, ole nyt vaiti!” isäni komensi ja katsoi minua vakaasti. ”Keskity nyt siihen ajamiseen kun on pimeää..”
”Mutta se Capris olisi juuri oikea hevonen Matiakselle”, tyydyin vastaamaan rauhalliseen sävyyn. ”Ajattele nyt! Sähän haluat, että se palaisi takaisin ja jatkaisi tilalla. Mikä olisi sen parempi kuin hyvä hevonen mitä se ei osais vastustaa. Capris on Gabrielletin varsa ja tiedät miten tunteellinen Matias on sitä hevosta kohtaan... tai oli”, väitin.
Isäni naurahti ivalliseen sävyyn.
”Mä en tosissaan anna veljellesi palkintoa siitä mitä hän teki. Hän saa ihan itse tulla pyytämään ensin anteeksi tekemisiään, joten älä Mikael puutu tähän. Katso nyt vaan tietä.”
”Äiti..” katsoin taustapeilistä äitini asiallisen rauhallisia kasvoja. ”Kai sä nyt edes haluat, että Matias tulee takaisin?”
”Mikael rakas, totta kai me molemmat halutaan sitä, mutta isäsi on aivan oikeassa. Ei me voida ostaa kallista estehevosta ja olettaa, että hän palaisi. Sitä paitsi mehän ollaan menossa katsomaan sulle uutta kouluratsua. Siitä hyötyy koko tila kun saadaan se jalostuskäyttöön. Ei estehevosella tee meistä kukaan mitään.”
”Matias tekee..”
”Mikael!”
”NO?”
”Varo!”
Ehdin kääntää katseeni eteenpäin, mutta rekan sokaisevat valot olivat  jo sellaisessa kohtaa missä niide
n ei kuulunut olla...

http://pramialaiset.webs.com/haitta

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun  Viesti [Sivu 1 / 1]

Lähetä uusi viesti  Vastaa viestiin

Oikeudet tällä foorumilla:
Voit vastata viesteihin tässä foorumissa