Et ole sisäänkirjautunut. Kirjaudu sisään tai rekisteröidy

Hanin päiväkirja

Siirry sivulle : Edellinen  1, 2

Siirry alas  Viesti [Sivu 2 / 2]

26 Vs: Hanin päiväkirja lähetetty Ke Joulu 27, 2017 11:19 pm

Minka A.

avatar
Vuokraaja
27.12.2017 Pallero

Oli oikeasti viileä ilma, mutta aika kaunista, vaikka aurinko ei paistanutkaan. Lunta satoi hiljalleen ja tallipihalla vallitsi rauhallinen hiljaisuus, vaikka joku aina jossain kävelikin. Vedin hupun paremmin sinisten kiharoideni päälle ja nojasin tarhan lauta-aitaan huokaisten haaveilevasti. 

Hani pärskähti tyytymättömästi pikkuvarsan ottaessa ralliympyröitä pitkin tarhaa. Varsalla oli yllään pieni sininen loimi, ettei pikkuinen nyt ihan paleltuisi. Se ei ollut lainkaan Palleron mieleen (kyllä, kutsun varsaani Palleroksi, koska Amanda ja Isabella eivät ole ilmoittaneet minulle oikeaakaan nimeä), mutta kirjava orivarsa näytti sietävän sitä kuitenkin. 

Olin miettinyt Palleron tulevaisuutta jo pitkälle. Toivon kovin että se kasvaisi huomattavasti emäänsä korkeammaksi, eikä se nyt ihan mahdoton ajatus ole. Pallero on melko kookas orivarsa, joten jos siitä nyt edes 140cm korkea kasvaisi, olisin enemmän kuin tyytyväinen. Palleron kanssa tavoitteemme olisi niin näyttelyissä kuin kilpailuissakin. Haluaisin Pallerosta kivan yleisponin lajiin kuin lajiin, isän puolelta ainakin luulisi hyppykapasiteettia löytyvän. 

"Moi Minka! Mitäs mietit?" kuulin samassa tutun äänen takaatani ja Julia liittyi seuraani. 
"Mitäs tässä, kattelen Hanii ja Palleroo", virnistin ja Julia alkoi nauramaan. 
"Sanotko sä sitä Palleroks? Älä vaan sano Amandalle, se järkyttyis", vaaleaverikkö naurahti ja hymyilin. 
"Epäilen kans", naurahdin ja ojensin käteni meitä uteliaasti katselemaan tulleelle Pallerolle. 
"Kuulin huhun että tämä... Pallero.. ois sun?" Julia kysyi ja näytti ehkä etäisesti pettyneeltä etten ollut tälle suoraan kertonut. En suoraan sanottuna ollut vielä kenellekkään joulukiireistä johtuen ehtinyt asiasta iloitsemaan. 
"Joo. Tai ei olla vielä sovittu hintaa tai mitään, mutta se on varattu mulle. En ees tiiä uskallanko kertoo äidilleni et ostin ponin, se saa viel jonkun paskahalvauksen", naurahdin ja rapsutin Palleron otsaa. 

Juliakin uteliaana liittyi seuraani rapsuttellemaan ruunikonkirjavaa varsaa, joka oli selvästi huomattavasti avoimempi ihmisiä kohtaan kuin emänsä. 
"Toivottavast on perinyt enemmän isänsä luonnetta ni pääsen helpommalla", virnistin ja rapsutin vuorostaan Hania, joka oli liittynyt seuraamme, vaikkakin vilkuili minua ja Juliaa jokseenkin epäilevästi. 
"Hieno poni siitä tulee", Julia rohkaisi ja hymyili minulle leveästi. 
"Varmasti! No, mennääks sisälle? Tänne jäätyy", naurahdin ja taputin Hanin kaulaa. 
"Mennään vaan. Mäki hoidin Valerien jo, niin on vähän hengailuaikaakin", Julia hymähti ja poistuimme tarhasta. Iloisesti jutellen lähdimme astelemaan kohti hulppeaa tallirakennusta. Olin todella iloinen että olin tutustunut Juliaan ja koin jo pystyväni olemaan tämän seurassa oma itseni. Uusiin ihmisiin tutustuminen on aina hieman haastavaa, mutta Julian kanssa se vaikein osuus on jo ohitettu. 

Minka ja Hani (+Pallero) 25hm

27 Vs: Hanin päiväkirja lähetetty Su Tammi 21, 2018 12:48 pm

Minka A.

avatar
Vuokraaja
21.01.2018 Kallan Nakamoa

Nyt se oli vihdoin päätetty, Palleron virallinen nimi on nyt Kallan Nakamoa. Nimi on inkkarityylinen, niinkuin Haninkin oikea nimi Tepehkiiha. Itseäni nimessä hirvittää lähinnä se, että melko varmasti alan kutsua varsaa jossain vaiheessa Nakiksi, tai joksikin muuksi yhtä hirvittäväksi. 

Nakki... anteeksi, siis Nakamoa on oppinut kävelemään narussa aika nätisti. Olen myös onnistuneesti hakenut Hania ja Nakamoaa tarhasta yksinäni. Hani osaa hienosti odottaa vaikka pitäisin vain narun päästä kiinni, joten portin sulkeminenkin onnistuu. Nakamoa on hieman vauhdikkaampi, mutta onneksi Hani on pääsääntöisesti näyttänyt sille vain hyvää mallia. Tänään pikkuorilla oli todella vauhdikas päivä ja se selvästi yritti litistää minua Hanin kylkeen, mutta pieni ärähdys palautti kukkoilijan maan pinnalle ja loppumatka sujui oikein nätisti. 

Karsinakäytös Nakamoalla on ihan hyvää, tänään sen pöllöily hieman jatkui karsinan puolella ja kerran ori pukitti seinää päin. Nopeasti se kuitenkin lopetti hölmöilyt ja asettui tutkimaan kuivikkeita. Hain Hanin harjat karsinalle ja aloitin harjailemaan vuokraponiani tyytyväisenä. Hanin todellinen luonne on hieman alkanut palatumaan varsomisen jäljiltä ja siitä on tullut taas hieman herkkiksempi, mutta kyllä se tavallisesti karsinassakin malttaa melko rauhassa olla läpi kaikkien hoitotoimenpiteiden. 

Puhdistaessani Hanin kavioita, alkoi Nakamoa järsiä sinisiä hiuksiani. Huiskaisin pikkuvarsan kauemmas ja kun Hanin kaviot olivat puhtaat, otin harjapakista pehmeän vihreän harjan, jonka olin ostanut aika pian Nakamoan syntymän jälkeen. Aloin harjalla pikkuhiljaa harjailla läpi Nakamoan karvaa ja koskettelin orivarsan päätä, korvia ja jalkoja. Se on rohkeana varsana tottunut todella nopeasti ihmisen kosketukseen, eikä pahemmin väistele. Jalkojen nostelusta se ei lainkaan pidä, mutta sekin on alkanut sujua kerta kerralta paremmin. 

"Moi, mites teillä sujuu?" kuulin samassa Amandan, yllättävän ystävällisen, äänen karsinan ovelta. Nostin katseeni hymyillen. 
"Oikein hyvin", vastasin virnistäen ja Hani haisteli omistajansa kättä kalterien läpi. 
"Kiva. Pian varmaan vois alkaa miettiä, että Hani voisi palailla hommiin. Voitais joku kerta varata maneesi sen verran, että saisit vähän liikuttaa sitä kevyesti selästä käsin, niin Nakamoa vois juoksennella sielä sen aikaa", blondi ehdotti ja silmäili minua kädet lanteillaan. 
"Joo se ois ihan kiva", naurahdin ja taputin Hanin kaulaa tyytyväisenä. Pian pääsisin takaisin rakkaan vuokrahevoseni selkään. Nakamoa on sen verran itsenäinen, että uskon sen pärjäävän yllättävän nopeastikkin hetkiä ilman äiskää, niin pääsemme Hanin kanssa jatkamaan hommiamme. Tietenkin tilanteen mukaan. 

Lopulta palautin Hanin ja Nakamoan tarhaan ja suuntasin itse takaisin talliin, josta toivoin löytäväni jotain juttuseuraa. Tänään ei ole töitä, eikä minulla ole muutenkaan kiire minnekkään, niin pieni hengailuhetki tallilla ei ole ollenkaan huono idea. 

Minka, Hani ja Nakamoa 26hm

28 Vs: Hanin päiväkirja lähetetty La Helmi 17, 2018 7:27 pm

Minka A.

avatar
Vuokraaja
17.02.2018

Mammaloma on selvästi tehnyt Hanin pääkopalle hyvää. Olen sillä nyt pari kertaa jo ehtinyt vähän enemmän tosissani ratsastaa, tietenkin heikentyneen kunnon sallimissa rajoissa. Nakamoa on kovin itsenäinen ja reipas varsa, eikä se ole järkyttynyt pahasti jäätyään karsinaan odottelemaan puoleksi tunniksi mamman liikkuessa. 

Olen ajoitellut Hanilla ratsastuksiani iltoihin, jolloin Nakki ei joudu jäämään yksin talliin, vaan sillä on kavereita ympärillä. Tänäänkin varsa jäi ihan tyytyväisenä karsinaan lepäämään suunnatessani Hanin kanssa maneesiin lyhyelle koulutreenille. Suoritin alkukäynnit maastakäsin, jonka jälkeen kiristin satulavyötä. Hanin koulusatula on varsamahasta johtuen jäänyt hieman kapeaksi, mutta tamman estesatula on aavistuksen leveämpi ja sopii sille tällä hetkellä täydellisesti ilman mitään karvaa tai padia. Uskon koulusatulankin sopivan taas tammalle, kunhan saadaan varsomisen jälkeiset läskikerrokset sulatettua pois. 

Aloitin jumppaamaan Hania käynnissä ja se eteni ihanan motivoituneesti. Ratsastustauon jälkeen tamma on ollut kovin hyväntuulinen ja yritteliäs ratsastaa, joten olen jo muutaman ratsastuskerran aikana uskaltautunut kokeilemaan muutamia uudempiakin juttuja Hanin jaksamisen mukaan. Kunhan Nakki vieroitetaan, alkaa Hanilla kunnonkohotus, jonka jälkeen pääsemme treenaamaan kunnolla ja toivottavasti kehitymme nopeasti. 

Ravissa ja laukassa päätin tänään vain jumpata Hania hieman pidemmässä muodossa ja hain vain hyvää eteenpäinpyrkivää liikettä, ilman että Hani muuttuu jännittyneeksi tai kiireiseksi. Tamma olisi aluksi halunnut vain rallitella, mutta tajusi jutun jujun nopeasti ja malttoi rauhoittua. Tamman tasapaino on säilynyt yllättävän hyvänä, eikä se ole pahemmin mennyt takapakkia ratsastustauon aikana. Se on ehdottomasti suuri plussa, sillä nyt Hania on huomattavasti helpompi alkaa taas viemään eteenpäin. 

Annoin Hanin laukata molempiin suuntiin muutamat kierrokset reipasta laukkaa kevyessä istunnassa. Laukannostoihin tamma yritti lähteä pienien pukkien kautta, mutta napakka pidäte ja pohje eteen, niin turhat sähellykset unohtuivat. Hani ei pahemmin ollut kyttäillyt mitään, mutta laukan aikana oli pakko pari säpsähdystä tehdä, edes muodon vuoksi! 

Laukkojen jälkeen ravasin muutamat kahdeksikot, jonka jälkeen hyppäsin ratsailta, löysäsin satulavyön ja kävelytin loppukäynnit maastakäsin. 

Palatessamme karsinalle Nakamoa hirnahti tyytyväisenä. Se ei vaikuttanut kovinkaan hätääntyneeltä, mikä on hyvä juttu. Helpompi jatkaa Hanin kanssa hommia, kun varsan voi välillä jättää hetkeksi yksinkin. Otin Hanilta varusteet pois ja vein ne siististi paikalleen. Palatessani karsinaan suin ensin Hanin läpi piikkisualla, jonka jälkeen otin käteeni pienen pehmeän harjan, jolla harjailin Nakamoan läpi. Se sietää ihmisen kosketusta kivasti ja on huomattavasti helpommin lähestyttävä kuin emänsä oli alkujaan. Nostelin vielä kaikki Nakin jalat, jonka jälkeen hetken rapsuttelin varsan harjan tyveä. Nakki nosti tyytyväisesti ylähuulensa pystyyn ja heilutti päätään kuin viimeistä päivää. Naurahdin itsekseni ja taputin varsan kaulaa. 

Kävin vielä hakemassa Hanille kaapistani porkkanan paloiksi pilkottuna. Annoin tammalle yhden paloista kädestä ja loput heitin sen ruokakuppiin. Nyt Hani saisi parin päivän vapaat ja tulisin seuraavaksi tallille vasta ensi viikon tiistaina, jolloin jatkaisimme hieman ratsastushommia. 

Minka ja Hani 27hm

Sponsored content


Takaisin alkuun  Viesti [Sivu 2 / 2]

Siirry sivulle : Edellinen  1, 2

Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa